A. Ketään ei säälitä, ei edes pientä tyttöä

Kirjavaras (2008) on Markus Zusakin kirjoittama kirja. Kirja kertoo Natsi-Saksasta toisen maailmansodan keskellä. Kirjavarkaan päähenkilö on Liesel Meminger, joka on kirjan alussa vasta 9- vuotias pieni tyttö. Kirjan kertojana toimii sodan ylityöllistämä kuolema. Kirjavaras on opus, jossa rohkeus, sanojen mahti ja rakkaus kiteytyvät samaan tarinaan.

Kirja alkaa kuolemalla. Lieselin äiti on viemässä lapsiaan Munchenin sijaiskotiin. Matkan aikana Lieselin pikkuveli menehtyy. Liesel viedään sijaiskotiin, koska äiti haluaa tyttärensä saavan enemmän ruokaa syötäväkseen ja mahdollisuuden kunnolliseen koulutukseen. Oikeasti edellä mainittu on vain peitetarina, jonka äiti keksii tyttärelleen kerrottavaksi. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä natsit vainoavat Lieselin vanhempia. Liesel on aluksi vastahakoinen muuttamaan tulevien kasvatusvanhempiensa Hubermannien luokse. Pian kuitenkin Lieselin kasvatti-isästä "Papasta" tulee tytön parhain ystävä. Siitä alkaa tarina tytöstä, joka varastaa kirjoja ja piilottelee juutalaista kellarissa. Tyttö uskoo ikuiseen ystävyyteen.

Vallankäyttö ilmenee kirjassa monella eri tavoin. Suurin vallankäyttäjä on Hitler, joka alistaa juutalaisia voimakkaasti. Hän myös pakottaa kaikki saksalaiset kannattamaan itseään. Kuitenkaan Lieselin kasvatti-isä Hans Hubermann ei kannattanut Hitleriä. Kotinsa ulkopuolella mies esittää kannattavansa huutamalla tarvittaessa pakotetun sanaparin "Heil Hitler". Muutoin mies kotonaan kertoo Lieselille vihaavansa kyseistä miestä. Nuori tyttö ei kuitenkaan ymmärrä kaikkea vallankäytöstä ja sen mahdista. Eräässä julkisessa kirjojenpoltto tilaisuudessa Liesel huudahtaa vihaavansa Hitleriä. Papa reagoi tilanteeseen äkkiä ja lyö Lieseliä. Hän painottaa, ettei tyttö koskaan saisi sanoa noin oman talonsa ulkopuolella. Tätä tytär ei voi kuitenkaan käsittää. Pienempiä lapsia halutaan näin suojata vaistomaisesti mahtipontisilta vallankäyttäjiltä.

Kirjassa alistetaan juutalaisia voimakkaasti. Juutalaisia tapetaan ja kidutetaan keskitysleirillä. Heidän kauppaliikkeitään myös rikotaan. Juutalaisia ei arvosteta ja heitä rangaistaan esimerkiksi ruoskimalla. Vallankäytön kohteeksi eivät joudu ainoastaan juutalaiset, vaan myös heidän auttajansa. Suuren riski ottavat siis Hubermannit, jotka majoittavat juutalaisen kellariinsa. Vallankäytön raakuudesta ilmenee, kun Liesel erehtyy heittämään saksalaisten sotilaiden valvomalle juutalaiskulkueelle leipää. Seurauksena siitä on kova ruoskinta. Ketään ei säälitä, ei edes pientä tyttöä.

Nuoret pojat pakotetaan käymään Hitlerjugendin kokouksissa. Siellä käy myös Lieselin ystävä, Rudy-niminen poika. Valtaa käytetään väärin. Kirjan aikana ihmisiltä riistetään rakkaimmat ihmiset. Saksan kokiessa hyökkäyksiä Rudy, "Papa" ja kasvatti äiti Rosa Hubermann kuolevat. Nyt vuorostaan saksalaiset ovat alakynnessä pelkästään Hitlerin toiminnan ja päätöksien vuoksi. Saksan kansalaiset joutuvat pommitusten kohteeksi, vaikkeivat kaikki heistä edes kannattaisikaan Hitleriä. Vallankäytön seurauksena viattomia ihmisiä kuolee paljon. Lieselin ainoana lohdutuksena toimii kirjat, joita hän on varastanut koko elämäsä ajan. Kirjat tarjoavat tytölle iloa sekä lohtua sodan mielettömyyteen.

Vallankäyttäjinä eivät toimi ainoastaan Hitler ja sotilaat. Valtaa käyttää myös kirjan kertoja. Kuolema osaa käyttää valtaansa kaikista vahviten, alistaen ihmisiä kohtaloihinsa. Kirjassa kuolema pohtii hengen riistämistä hyvien ja pahojen ihmisten väliltä. Täten kuolema kuvaa työkseen sielun riistämisen. Lapsien sielut kuolema kantaa sylissään ja  puolestaan aikuisten olallaan. Ihme kyllä julmaksi ja pelätyksi sanottu kuolema liikuttuu syvästi tytön, kirjavarkaan tekemisistä. Kuolema ihailee tytön sisukkuutta ja ei pysty riistämään tytön nuorta sielua. Kuolema on kuitenkin kaikista vahvin vallankäyttäjä. Se alistaa ihmisen lopulliseen, elämänsä päätökseen. Kirjan aikana kuolee nimittäin lukematon määrä ihmisiä.

Vallankäytön mahdin seurauksena suurinosa saksalaisista alentuu Hitlerin ja sotilaiden vaatimuksiin. Pakollisista liputuksista Hitlerin kunniaksi ja miestä ylistävistä tervehdyksistä tulee osa kaikkien saksalaisten arkipäivää. Ihmiset tottelevat pelon vallassa, koska tottelemattomuudella tiedetään olevan kovat seuraukset. Yhteisön tasolla vallankäyttö aiheuttaa pelokkuutta, epävarmuutta ja rauhattomuutta ihmisissä. Kuolema koettelee ihmisiä ja sitä ei voi olla näkemättä Hitlerin valtakaudella. Yksilötasolla ihmiset alkavat pikkuhiljaa vastustaa Hitleriä. Kuolema itsessään on niin vahva vallankäyttäjä, ettei sille voi kun alistua. Suurin osa Lieselin tutuista menehtyy, mutta kukaan ei kuole vihaisena tai tyytymättömänä. Se tekee kuolemasta hiukan vähäpätöisemmän alistajan.